Tänään on loppuelämäni ensimmäinen päivä: olen päättänyt. Niin monesti
ennenkin. Ja nyt se alkaa.Nyt. Aion uskaltaa julkistaa ajatukseni
lennot ja laskut, tajunnanvirrat, tyhmimmätkin haaveet tai
hairahdukset, suloisimmat seikkailuni tai syvimmän hiljaisuuteni.
Miksi? Terapiaako? Kuulijoista, lukijoista tukea? Narsismia?
Työpapereita mahdollisia suuria tulevia kirjallisia tuotantojani
varten? Itseriittoista henkistä masturbaatiota? Tyhmyyttä? Aivan.
Kaikkea kai sitä.
Juuri nyt minun on vaikea tuottaa mitään - siis lopetan hetkeksi.
Suurin ponnistukseni on kuitenkin nämä muutamat lauseet. Älä odota
liikoja. Älä pety. Älä vaadi. Pysy mukana kuulolla, jos niin haluat.
Matkani alkakoon...
maanantai, 21. elokuu 2006
Kommentit